Day10, "kohti tuntematonta ja sen yli!"

Voin väittää tätä aika seikkailuksi. Minun oli tarkoitus kävellä Boliin, tai ainakin puoleenväliä matkasta ja mennä bussilla loppumatka. En kerennyt varmaan kolmea kilometriä (kokonaismatka kävelyä oisi ollu n.15km), kun nuori pariskunta pysähtyi auton kans ja kysyi jos tartten kyytiä. Huikkasin että "mikä ettei, mutta minne ootte menossa, meitsi on menossa Boliin". No ne oli menossa Milnaan, mutta voivat jättää minut 10kilsan päähän Bolista. Sehän sopi. 

Seuraavaksi olin Milnassa. 40 kilsaa Bolista, mutta koska he sattuivat esittämään viattoman kysymyksen "vai haluaisikko Milnaan" niin sinne sitten päädyinkin. Majatalon pitäjä oli aivan mielettömän ihana, sain hedelmiä mielin määrin, kahvia ja lettuja heti alussa ja kävimme yhdessä rannalla. 

En millään muista tän nimeä, mutta ihanan makeaa! Poimittua hostin pihalta.

Siis tää vesi täällä. Niin kirkasta etten ole missään nähny, oli ihana uida syvälle ja kattella kun pikkukalat ui alempana!

Vanha oliivipuu, mahtaa olla kypsää vasta syyskussa

Oliivi, laventeli ja rosmariini. Kaikki omalla pihalla. Oon aika kade! :)

Kämppä sijaitsi mäen yllä, mistä oli mahtavat maisemat Milnan kaupunkiin. Alla kuva papukeitosta mitä sain pitäjältä. Oli siinä pekoniaki, kai.. En kehannu sannoo etten yleensä syö semmottii :D kiltisti naamariin vaan.

Loppuillasta juotiin pitäjän kans snapsia ja keskusteltiin politiikasta, historiasta sekä koulutuksesta. Oon onnellinen että Milnassa tuli käytyä, rauhallinen pikkupaikka ja mukavat ihmiset!

Sama pariskunta joka nakkas mut Milnaan, oli menossa seuraavana päivänä Boliin. Ah pääsin siis tännekki vaivatta! Tällaista ei varmana tapahtuis Suomessa. Onneks oon Kroatiassa :)

Tää on kallis paikka, 10hengen mixed genderistä sänky makso 20euroa, mutta kyllä täällä kannatti tullakäymään. Syynä on Bolin kuuluisa uimaranta, joka muuttaa paikkaa jopa 50m tuulen mukana! Ensin alla kuva hostellin pihasta (pullo raskaan matkan kulkijalle!) ja rannalta.

Tää paikka on ihana. Mielettömän ihana. Kuitenkin hintansa vuoksi suosittelen tätä korkeintaan pariksi kolmeksi yöksi. Menisin takaisin Milnaan, jos tulisin uudestaan! :)

Day9, Ripulivaara?

Nyt väsyttää, joten teksti jääköön lyhyeen. Tänään on kirkkaasti päästy yli ikävän tunteesta ja seikkailumieli ottaa taas vallan. Olen tämän yhden yön hostellihuoneessa 5 muun ihmisen kanssa (mixed gender), hintaa tuli 14 euroa. Ei oo paha, harmikseni tämä paikka on muina öinä täynnä.

Aamu alkoi aamupalalla Fifessä, aamupala kuului samaan juhlapakettiin missä Tuulin kanssa käytiin toissapäivänä, ja Tuuli jätti oman lippunsa minulle. Laskeskelin menusta että alla oleva paketti maksaa 6-7 euroa. Not too bad. Ja oli hyvvää!

Hostellia etsiessäni eksyin luonnonpuistoalueelle. Kaikkialta sinne pääsy vaati pitkät rappusmatkat, tuntuu että missä ikinä täällä on niin on joko ala- tai ylämäessä. Mutta se tekeekin Kroatiasta kiehtovan! Paremmat kuvat ovat kamerassa joten niitä laittlen joskus kotiin päästyäni.

Musta tuntu että kyltti ilmoittaa jotain tärkeää, mutta koska kroatian kieltä ei oo tullu opiskeltua niin eteenpäin vaan. Vielä oon hengissä.

Ja tässä nyt se mikä pisti jännittämään. Minulla teki näin illasta ihan hirveästi mieli pizzaa. Reippaana lähdin kävelemään ja törmäsinkin paikallisen pikaruokalaan, mistä päätin ottaa halvinta mahdollista. Tämä oli cevapi kai nimeltään, jossa viisi jauhelihapötköä on tungettuna ison pitaleivän puolikkaan väliin. Hyvää oli, joskin hyvin suolaista. Syötyäni noin puolet alkoi jänskättää, koska katsoin uudelleen mitä söin. Ne pikku pötköt oli ihan punaisia keskeltä enkä millään kehdannut alkaa kysyä mikä liha oli kyseessä. Lisäksi pitäjän hygieniapassi pitäisi uusia: rätillä pyyhki pöytää, otti tilaukseni vastaan ja samoilla käsillä nappasi kylmiöstä 5 pötkylää, rahasti minut, halaili jotain sisään tulevaa ihmistä ja jatkoi ruokani tekemistä. Missään kumman välissä en nähnyt hänen pesevän käsiään.

Mutta no, seikkailussahan tässä ollaan vaikka joutuisi ripulin takia sairaalankin, joten söin urheasti cevapini loppuun. So far so good, mutta voisin maitohappotabletin ottaa.

Btw maksoi 20kunaa eli kolmisen euroa, ja sillä kyllä tuli täyteen!

Iltapalaksi kookos- ja hasselpähkinäjäätelöä, hintaa pari euroa. Ja niin paljon parempaa mitä Suomen jätskikiskat myy ;)

Hostellin vieraat on kivoja, oon jutellu kaikkien kans ja kuullu mielenkiintoisia tarinoita. Rannalle kävellessä (missä sitte itteni poltin...) ohitin miehen joka istui penkillä ja puhui antaumuksella itselleen. Aluksi luulin että hän vain vähän höpöttää, mutta puolitoista tuntia myöhemmin rannalta palatessa sama meno jatkui. Onneksi minulla on seuraa..

Huomenna kohti Bracin saarta, hejdå taas!

Yksin Splitissä ja itku pääsi

Ah ja voih. Aamulla Tuuli lähti lentokentälle ja on jo turvallisesti Suomessa. Oltiin eilen juhlimassa, vanhassa kaupungissa kävellessä meille mainostettiin yöhäppeninkiä joka maksoi 20euroa sisältäen 1h40min rajatonta juomista, sisäänpääsyn huippubaariin ja aamupalan. Siitä illasta ei taas sen enempää.

Aamulla minä nukuin krapulaani ja Tuuli oli yrittäny herätellä mutta kappas kummaa en heränny. Siitä kun nousin, tajusin että olen yksin. Ihan yksin. Tai vähän aikaa melkein yksin, kävin syömässä aamupalan hostellin saksalaisen vieraan kanssa joka oli myös siellä bibbaloissa. Letkeä tyyppi, oli viettänyt yksin 10pv Splitissä. Oli kuulemma tylsää lopussa.

Äkkiä kamat kantoon ja menoksi. Kun sanottiin saksalaisen kanssa heipat, aloin haahuilla ilman määränpäätä. Kyselin seuraavaa majapaikkaa, ja etsinnän jälkeen löytyi kiva soppi missä nukkua. Hinta vaan oli 25e, mutta olin niin uupunut että otin ensimmäisen minkä sain.

Sänkyyn rojahdettua pääsi itku. Itkin ikävää, lähinnä poikaystävä mielessä. Rauhotuin ja katsoin jonku norsun pelastamisvideon naamarista ja eiku taas hanat auki.

Mikäliekohtaus on ohi, ja innostuin käymään Splitin iltatunnelmia katsomassa. Aivan uskomattoman kaunista!
Kuva kuvasta kuvia:

Kroatia on täynnä ihania pikkukujia ja niidenkin varrella on monesti ravintoloita! Nättii :)

Kirkko

Alla kuva tämän päivän huoneesta. Ihan pirtsakka :D

Tuulin kanssa oli ihan parasta reissata, ja olisin kernaasti pitäny sen täällä koko matkan ajan :D no matka jatkuu, vielä pitää käydä Bračin saarella! Ja vielä 5 yötä niin Prahaan oman kullan kanssa neljäksi yöksi :)

Day7, vihdoin Hvarissa!

Kyllähän täällä eläisi. Suunniteltiin jo Tuulin kanssa ostavamme loma-asunnon täältä, mutta ehkä sitten kun ollaan rikkaita... Oma mielipiteeni on että Kroatia on jännempi, turvallisempi ja mukavampi kuin esimerkiksi Espanja. Ihmiset ovat todella avoimia mutta antavat olla myös rauhassa, Espanjassa ihmiset ovat välillä liian "päällekäyviä" ainakin tämän suomalaisen makuun. 

Takana on suunnittelematon reitti, joka kattaa Dubrovnikin, Mljetin saaren, Korčulan (kortsula höhhöh) saaren ja nyt Hvarin saaren. Joka paikassa olisimme viihtyneet pidempäänkin, mutta koska Tuulin lento odottaa huomenna, on matkan jatkuttava.

Ruokaa emme ole paljon syöneet! :D joka paikka on pullollaan ravintoloita, mutta koska elämme tiukalla budjetilla syömme pääosin hedelmiä ja mitä halpaa sattuu mieli tekemään. Hedelmät ovat, yllätyd yllätys, halvempia kuin Suomessa. En ihmettele, kirjoitan tätä tekstiä sitruunapuun vieressä.

Kerran piti ostaa paikallista leivosta, ja petyin kun se olikin suolaista. Hyvää kuitenkin oli, tuo oli kuin iso kaalikääryle. Tuoretta ja rapeaa, nam!

Toinen mitä eilen vain täytyi saada on paikallinen leipä. Tuore leipä, isompi kuin meidän ranskanleipä, maksoi 60senttiä. Siihen päälle saman hintainen dukatela ja iltapala oli valmis!

Seuraavat kuvat tulivat väärässä aikajärjestyksessä, mutta hitaan wifin takia en lataa niitä uudelleen vaan kerron uusimmista vanhempaan.

Täällä on todella todella paljon kulkukissoja. Ihmiset näyttävät antavan vettä niille, mutta eivät välitä niistä sen kummemmin. Vaikka olemme nyt Hvarin saarella, on tilanne sama kaikkialla missä ollaan käyty.

Näkymä Hvarin keskustaan. Mistä vain veteen pääsee, voi uimaan mennä!

Tästä alkaa matka Kortsulasta Hvariin. Matkalle tuli hintaa päälle kymppi. Apaljon yli tai ali ei laivaliput maksa lähimpään saareen. 

Tuota, alemmas kun katsot niin ymmärrät tuon ilmeen :D pieni dagen efter on reissussa kohdallaan.

Vanha kaupunki, Korčula

Ihanan tunnelmallista, vanha kaupunki Korčulassa.

You see? Käytiin me illalla bailaamassakin, mutta siitä en yhteisen hyvän vuoksi laita kuvia ;) hintataso vaihtelee tuotteiden välillä paljon, ja nyt suomalaisille "oleellinen" tieto: tämä pullo maksoi 40 kunaa. Se tarkoittaa ehkä 6euroa. Ymmärrätkö miren on helppo olla matalalla budjetilla liikenteessä? Asumiseen menee oikeastaan suurin osa rahasta, ja koska saarihyppelemme, kuluu myös matkoihin noin kympin kerta.

Tässä pääsimme kuin pääsimmekin pois Mljetin saarelta. Joku oli soittanut meistä tämän laivan kapteenille, ja vaikka laiva oli täynnä pääsimme mukaan. Maksoi parikymppiä, mutta halusimme epätoivoisesti jo seuraavalle saarelle! Kansipaikka on ihan jees, hieman hartiat paloi puolessatoista tunnissa :D

Vesi on ihanan kirkasta!

Ja lopuksi vielä meidän ruuista. Minä otin pari pakettia soijarouhetta matkaan ja Kortsulan majapaikassa oli vedenkeitin. Sain kerrankin trangialle käyttöä, nakkasimme kattilaan soijarouhetta ja valmispastapussin ja annettiin olla. Kohta oli delicious ruoka valmis, joka maksoi ei-paljon-mitään (hyvä jos euroa). Saatiin vihdoin proteiinia ja maha tuli täyteen.

Nyt seikkailemaan Hvarin keskustaan, siellä on niin komeeta että en malta oottaa!

Day4: Mljet: 20km kävelyä ja köykäinen ruokavalio!

 

 Nyt minä älyän miten kuvia lisätään. Eilen tultiin laivalla Mljet saarelle, lippu maksoi kympin verran euroissa ja matka kesti pari tuntia. Perillä vastassa oli ihmisiä "rooms"-lappujen kera, ja saimme huoneen 200kunalla eli vajaalla 14 eurolla. Jos tänne tulee, suosittelen ettei käytä varaustoimistoja yms! Pääsee paljon halvemmalla kun etsii nukkumapaikan itse.

Hostellin pitäjä on mukava. Hän kertoi että työskentelystään Mljetin luonnonpuistossa vartijana hän saa 500 euron palkkashekin, joten en ihmetele että majatalon ylläpitämisestä tulevat rahat ovat lämpimästi tervetulleita. Loppuillasta hän kertoili juttuja hampun polttamisesta, täällä on kuulemma tavallista että porukka polttelee. Ei sitä kovin avoimesti tehdä koska ei olla nähty yhtään hamppia vielä :D

Eilen käytiin syömässä, salaatti juustolla maksoi 40kunaa eli noin 5e. Täytti oikein hyvin, täällä annokset ovat hyvän kokoisia!

Muuten meidän ruokavalio onkin: banaania ja myslileipää :D kun reissaa budjetilla, täytyy olla kekseliäs. Hedelmät on täällä halpoja, ja niillä pääsääntöisesti elämmekin.

Mljetin luonnonpuisto oli uskomattoman kaunis, mutta hieman epäkäytännöllinen.. Ainakin meille, kävelimme ison järven "ympäri" mutta maa ei yhdistynytkään vaan vesi jatkui mereen joten palasimme takaisin puolentoista käppäilyn jälkeen. Kyllä jaloissa hieman tuntuu kun sandaaleilla talsi ja puoli 9 aikaan alkaa pimetä. Me oltiin perillä joskus 10 jälkeen, eli taskulamppu käyttöön.

Lippu maksoi opiskelijalta 40kunaa (5e), normisti 80 (10e). Tuulilla ei vielä ole opiskelijakorttia koska hän vasta pääsi opiskelemaan, onneksi tulimme majatalon pitäjän kanssa niin hyvin juttuun että hän tuli meidän mukaamme hankkimaan molemmille opiskelijaliput.

Vielä loppuun, en voi ymmärtää miten ystävällisiä ja kauniita nämä ihmiset ovat! Luulin todella ihmisten olevan töykeitä, mutta he ovat ehkä parempi versio meistä suomalaisista. Sopivan juroja aluksi (kukaan ei tungettele), mutta niiiiiin ystävällisiä kun pääset juttuun!

Seuraavaksi yritämme päästä Hvarin saarelle. Ei olla varmoja miten käy, joten saa nähdä mistä itsemme löydetään.

Huomiseen!

Jos käytte täällä viihteellä niin...

Pitäkää huoli ettei laukussa ole juomattomia juomia, sillä narikkaa ei ainakaan eilisessä diskossa ollut. Tai oli, mutta se toimi itsepalveluna. Ennen kuin siis pääsimme sisään, laukusta otettiin kaikki juotava pois. Siellä oli puolikas viinipullo ja oluttölkki, mikä ei tarkoita kuin noin 3 euron hävikkiä mutta tympäsee se kun aateltiin säästää toiselle päivälle. Eilen oli niin lämmin ettei tehnyt edes mieli ottaa alkoholipitoista.

Toinen juttu mitä kannattaa varoa on lipevät äijäporukat. Koska juomat oli jo poistettu laukusta ja minua tympäsi heidän narikkasysteemi, otin repun matkaan tanssilattialle. Siellä kuitenkin innostuin paikoillani tanssimaan ja laitoin repun jalkojen juureen. Yksi äijä tuli kysymään että otetaanko selfie, jolloin Tuuli tiesi kieltäytyä koska kännykkä saattais lähteä kävelemään. Sitten joku italialainen samasta porukasta yritti alkaa pyörittää meikää tanssilattialla ja kaks ajatusta pyöri heti päässä: ällöttävä ukko ja ota reppu selkään. Ei tiedetä olisiko kukaan varastanut mitään, mutta mieluummin olla varma kuin katua ;)

Lämmin, lämmin ja lämmin. Ne oisi parhaat sanat kuvaamaan tätä matkaa. Eilen syötiin pizzat, ja ne oli niin täyttäöt että tarjoilijatkin kattoi meitä huvittuneina kun pakotimme kaiken mahanpohjaan. He jopa tarjosivat kolmannen oluen ilmaiseksi, siitä en tiedä toimiko räpsyttimet vai meidän asenne :D
Kaikki puhuu täällä sopivan hyvin englantia! Tuntuu turvalliselta kun keltä vain voi kysyä neuvoa, mikäli sitä tarttee mutta minä ja Tuulihan ei.. ;)

Täällä ei ole hiekkarantoja. Täällä on kallio ja pikkukivi rantoja.

Kuvassa mulla kourallinen hienointa "hiekkaa" mitä näiltä rannoilta löytyy. Aallokko on kuitenki hionu ne niin pyöreiksi että rannalla käveleminen tuntuu jalkahieronnalta! Eilen uitiin kalliolla, mutta se ei poikkea kovin paljon Suomesta ainakaan Helsingissä.

Tänne on vaikea laitella kuvia kännykällä, joten keskityn neuvomaan ja kuvailemaan oleellisimmat asiat :)

Tänään ukkosti, joten ei olla oltu paljon ulkona.

https://youtu.be/bomb4FBgjUE (eiliseltä lähenevää ukkosta)

Nyt vuorelle käppäämään, soronoo!

Huomenna Kroatiaan!

Nyt en käytä visuaalisia apuja tai hailaitattuja tekstejä, sillä nyt alko kännykällä näpyttely ja aina ei riitä hermo hienosäätöön ;)

Takana on töiden loppuminen atrialla ja pari työpäivää oulussa koululla. Oli muuten huisin hauskaa päästä ryhmäyttämään lukiolaisia, näytti noillakin vähän suupieli nousevan :)

Mutta! Itse asiaan. Nyt istun junassa oulusta helsinkiin ja jännitys ei ole vielä lakannut. Eilen iltana se iski. Ensin nukuin 4h päikkärit, jonka jälkeen aivot olivat liian vireessä ja murehdin kaikkea mikä voi mennä pieleen. Onneksi sieltä voi aina tulla kotiin kun haluttaa ;) Olen pakannut rinkan täyteen, ja nyt mietin oliko esim hiusrauta täysin välttämätön ottaa matkaan kun en muutenkaan sitä käytä. Muut hyödylliset kuitenkin löytyy, kuten trangia, passi ja hammasharja.

Tulin juna-asemalle kolme varttia etuajassa, älysin etten ole syönyt melkein mitään, rinnassa pistää ja mieli vaeltaa. Olen älyttömän onnellinen että lähden reissuun, mutta samaan aikaan koen huonoa omatuntoa siitä että tulen kuluttamaan niin paljon. No, kokemukset rikastuttaa eikä se raha, kämppikseni viisain sanoin: ei se raha haudassa hyövytä!
Kello on nyt 2117. Olen Helsingissä 7 aamulla, ja lento lähtee 10. Jos olen ooikein hurja, käyn ravintolavaunussa korkkaamassa loman alkaneeksi pienen huurteisen voimin. Kävely- ja korkokengätkin on repussa. Eli ei muuta kuin; Seikkailu alkakoon!!

Tunnelmia tiistailta kun työt loppui, hoono enklanti ja kuva vinossa mutta selvää saa!
https://youtu.be/3I6abCxPqiE